Maailmantalous elpyy epätahdissa
Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius on seurannut työkseen kansainvälistä taloustilannetta jo pari vuosikymmentä. Kulunut vuosi on haastanut ennusteet ja niiden tekijät, eikä käänteissään arvaamattoman koronaviruksen vaikutuksilta ole säästynyt kukaan. Loppuvuosi on vielä monesta syystä arvoitus.
Helenius toteaa, että ensimmäisen kvartaalin jälkeen on vielä liian aikaista tietää tilannetta vuoden lopussa. Siihen vaikuttavat monet tekijät. Maailmantalouden elpyminen on pitkälti kiinni koronaviruksen mutaatioiden hillitsemisestä ja rokotuskattavuudesta. Odotettavissa on vahva elpyminen ja patoutuneen kysynnän purkaantuminen, kun tilanne normalisoituu koronan osalta. Brexitin negatiiviset vaikutukset koituvat todennäköisesti jatkossa suuremmiksi Britannialle kuin EU-maille, mutta mittakaava on vielä auki. Selvältä näyttää vain, että Yhdysvallat on seuraavat kaksi vuotta globaalin talouden tukijalka.
Brexit tuli voimaan tämän vuoden alussa. Voiko ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella vielä arvioida sen taloudellisia vaikutuksia muulle Euroopalle ja erityisesti Suomelle?
– Tässä vaiheessa on mahdotonta erottaa Brexitin tuomat muutokset koronan vaikutuksista. Meidän täytyy ensin nähdä tätä vuotta pidemmälle. Tullin alkuvuoden tilastoissa näkyy iso pudotus sekä Ison-Britannian tuonnin että viennin osalta. Siitä ei kuitenkaan vielä voi tehdä johtopäätöksiä tilanteen kehittymisestä loppuvuoden aikana. Vasta kun koronan vaikutukset lakkaavat, voidaan luotettavasti arvioida muutoksia.
– Ison-Britannian kauppaa täytyy tarkastella myös tavaran kautta. Suurin osa Suomen viennistä koostuu teollisuuden hyödykkeistä, koneista, laitteista ja raaka-aineista. Vastaavasti Suomeen tuodaan kemiallisia aineita, kuljetusvälineitä ja moottoreita. Täytyy ensin nähdä, miten paljon Ison-Britannian asema heikentyy ja tuotteet ovat korvattavissa tullittomilla tuotteilla. Toki vielä ei tiedetä, millaisia sopimuksia maa solmii EU:n kanssa. Brexit vaikuttaa, mutta vielä suurempi vaikutus on globaaleilla suhdanteilla. Näkisin, että negatiiviset vaikutukset koituvat kyllä jatkossa suuremmiksi Britannialle kuin EU-maille.
Yhdysvallat sai tammikuussa Joe Bidenistä maan 46. presidentin. Miten vaikutukset näkyvät Suomen taloudessa vai näkyvätkö?
– Tilanne on todella kiinnostava. Elpymisessä on nähtävissä epätahtisuutta ja USA:n rooli selvästi korostuu tänä vuonna. Silmiinpistävin asia on, että USA:n kasvuodotukset ovat valtavasti vahvistuneet. Maan talouskasvun oletetaan nyt olevan hieman yli 6 %, kun se vielä ennen vuodenvaihdetta oli alle neljässä prosentissa. Yksi syy on, että Yhdysvallat on edennyt nopeasti rokotuksissa, mikä synnyttää luottamusta. Biden on vienyt erittäin massiiviset talouden elvytysohjelmat läpi ja lisää on vielä tulossa. Voisi sanoa, että Yhdysvallat on seuraavat kaksi vuotta globaalin talouden tukijalka.
– On jopa jo alettu keskustella, onko siellä talouden ylikuumenemisen riski, jossa inflaatio-odotukset voimistuvat ja korot nousevat reippaasti. Niin kutsutun ”boombustin” pelko on vahvistunut alkuvuoden aikana. Sanoisin kuitenkin, että ne elvytystoimet, joista on jo päätetty, ovat niin maailmantaloudelle kuin Suomelle erittäin tärkeitä.
– Toinen suurvalta, jonka toimet vaikuttavat laajasti on Kiina, joka syöksyi koronakriisiin ensimmäisenä. Kiina on myös ensimmäinen talous, joka lähti elpymään. Kiinalla on vahva teollisuus ja sen merkitys on iso taloudessa. Viime vuonna jo nähtiin, että Kiinan talous pääsi koronaa edeltävälle tasolle BKT:n osalta.
Miten Eurooppa toipuu koronasta?
– Euroalueen odotetaan kasvavan noin 4 %. Eurooppa on Suomen päävientimarkkina ja teollisuudessa näkyy selvästi virkistymistä eli elpyminen on alkanut. Sen kertovat kaikki barometrit. Euroopan taloudet ovat kuitenkin jälkiteollisia talouksia, joissa palvelusektorin painoarvo taloudessa on merkittävä. Suomessakin teollisuuden elpyminen on alkanut, mutta palvelusektorin tilanne on edelleen heikko. Tietyt toimialat, kuten matkailu, ravintola-ala sekä liikenne ja kuljetus ovat kärsineet pandemiasta.
– Israel on edennyt rokotusohjelmassaan nopeasti joulukuusta lähtien ja elpymisestä voidaan tehdä ennusteita myös muille. Joulukuussa rokotukset aloittaneessa Israelissa on huhtikuussa yli 60 % saanut ensimmäisen rokotuksen ja Israel on voinut avata taloutta jo helmikuun lopulla. Jos Suomen väestöstä 60–70 % olisi saanut ensimmäisen rokotteen kesäkuun loppuun mennessä, voisi ajatella, että alkusyksystä olisi jo normaalimpi tilanne. Kotitalouksien kohdalla säästämisen aste on noussut joka puolella. Tätä voi seurata eräänlainen euforinen kasvupyrähdys.
– Kyse on arvaamattomasta viruksesta, jolle ilmaantuu mutaatioita. Paljon riippuu vielä siitä, onnistutaanko esimerkiksi Brasilian virusmuunnos eristämään. Itse virukseen liittyy riskejä ja tilanne voi muuttua nopeastikin.
Onko kriisissä voittajia ja häviäjiä?
– Nähtävissä on selvää epätahtisuutta siinä, miten valtiot ovat kriisissä pärjänneet. Selitykset ovat talouden rakenteellisissa eroissa. Ne taloudet, jotka nojaavat vahvasti palveluihin ja joissa matkailu ja ravintola-ala ovat merkittävä osa taloutta, ovat kärsineet eniten. Etelä-Euroopan tilanne on todella herkkä. Jos vielä toisen kesän matkailusesonki menetetään, voivat vaikutukset olla dramaattiset.
– Euroopassa on tuettu vahvasti työllisyyttä. Suomessa lomautusjärjestelmän kautta saatiin nopeasti joustoja yrityksille. Tästä syystä työttömyysaste ei ole noussut niin korkealle tasolle kuin finanssikriisin tai 90-luvun laman aikana. Täytyy muistaa, että työllisyys ja työmarkkinat reagoivat talouskasvuun eikä toisin päin. Talouden kasvu tulee ensin ja työmarkkinoiden elpyminen pienellä viiveellä perässä. Jos meilläkin positiivinen pääskenaario toteutuu, niin kuin odotan, niin näemme loppuvuonna jo nopeaa elpymistä myös työmarkkinoilla.
– Odotus on, että maailmantalous elpyy tänä ja vielä ensi vuonnakin vahvasti. Tietynlaista joustavuutta ja varautumista joutuu myös Suomessa ylläpitämään suunnittelussa. Tarvitaan vielä eri skenaarioita.